Lähde ehdolle kuntavaaleissa - vaikuta arkeen ja tulevaisuuteen!

Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa. Huhtikuussa 2025 vaaleissa valittavat kunnanvaltuutetut päättävät siitä, miten jokaisen kuntalaisen arki sujuu sekä miten kunnissa luodaan hyvinvointia ja elinvoimaa. Ilman toimivia kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa – siksi tarvitsemme juuri sinua mukaan päättämään asioista!

Kuntapäättäjät paljon vartijoina – ja ratkaisijoina!

Kuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka ovat lähimpänä ihmisten arkea. 

Kuntapäättäjät ovat avainroolissa näiden tavoitteiden saavuttamisessa

1. Vaikutat siihen, miten turvallinen ja hyvinvoiva lastemme ja nuortemme tulevaisuus on, sekä miten oppimistulokset saadaan omassa kunnassasi nousuun.
2. Pidät hallussasi avaimia koko Suomen elinvoiman kasvattamiseen.
3. Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla valtuutettuna luot hyvinvointia omaa kuntaasi suuremmalle alueelle.
4. Valtuutettuna päätät, miten omassa kunnassasi sopeudutaan väestön ikääntymiseen ja vähenemiseen.
5. Teet laadukkaita päätöksiä ja olet vastuussa rakentavasta päätöksentekoilmapiiristä.

Kuntien keskeistä roolia jokapäiväisessä elämässämme ei voi alleviivata riittävästi. Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa.

 Jokainen kunta on erilainen, ja siksi tarvitsemme monipuolisia näkemyksiä ja kokemuksia kuntien valtuustoihin. Toimivista palveluista, hyvästä arjesta ja alueen elinvoimasta tarvitaan päättämään kuntalaisia erilaisista taustoista.

Tutustu kuntapäättäjälle suunnattuihin kuntavaaliteemoihimme täällä. Materiaali täydentyy tammikuussa 2025!

Kuntavaaleissa päätämme arjesta ja lastemme tulevaisuudesta

Kohtaamme ennennäkemättömiä haasteita, toisaalta monet mahdollisuudet odottavat meitä kulman takana. 

Julkisen talouden paineet, väestörakenteen murros, globaalit muutokset ja kaupungistuminen ovat täällä nyt. 

Samaan aikaan lastemme ja nuortemme hyvinvointi sekä elinvoiman luominen ovat ratkaisevan tärkeitä koko Suomelle. 

Jatkossa kunnilla on entistä vahvempi rooli elinvoiman luomisessa, koska työllisyyden ja kotoutumisen hoito siirtyvät kuntiin vuodenvaihteessa 2025. Mutta miten onnistumme ottamaan elinvoimaroolin haltuun ja pitämään jokaisen nuoren mukana? Siinä on haastetta seuraavalle valtuustokaudelle.

Ratkaisut haasteisiin löytyvät kunnilta, joista jokainen on erilainen. Nyt, jos koskaan tarvitaan rohkeita ja eteenpäin katsovia päättäjiä, joilla on halua ja taitoa ohjata asiat oikealle kurssille. Tämä vaatii laadukkaita, tietoon perustuvia ja rohkeita päätöksiä – nyt enemmän kuin koskaan. 

Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa – niissä päätämme, elinvoimasta, arjesta ja ennen kaikkea lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta. 

Ole mukana rakentamassa tulevaisuuden kuntaa ja lähde ehdolle kuntavaaleissa!

Minna Karhunen
Kuntaliiton toimitusjohtaja

Kuka voi olla ehdolla vaaleissa? 

Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö: 

• jonka kotikunta kyseinen kunta on, 
• jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja 
• jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi, eli holhouksen alaiseksi. Ehdokkaan on täytettävä kuntalaissa säädetyt yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset, eli henkilön pitää olla 18 vuotta ja kotikunnan pitää olla se kunta, jossa hän asettuu ehdokkaaksi. Lisäksi hän ei saa olla laissa säädetyssä palvelussuhteessa valtuutettujen toimikauden alkaessa. Esimerkiksi viranhaltija, joka toimii kunnan johtavassa tehtävässä ei voi olla ehdokkaana työnantajakuntansa valtuustoon. 

Kuntavaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle Suomen kansalaiset sekä tietyillä ehdoilla kunnassa asuvat muiden maiden kansalaiset. 

• Katso video: yleinen vaalikelpoisuus
• Katso juristiemme vastaukset: Usein kysyttyä ehdolle asettumisesta
   

Mistä kaikesta kunnat nykyisin vastaavat?

Kunnat järjestävät kuntalaisille arkea lähellä olevat peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Peruspalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä palveluista perittävillä maksuilla. 

Peruspalveluista keskeisimpiä ovat:  

• opetus- ja kulttuuripalvelut, kuten varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, kirjastopalvelut ja nuorisotyö 
• tekniset palvelut, kuten rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, teiden ja muun infrastruktuurin rakennuttaminen ja vesi- ja jätehuolto. 
• Kunnissa päätetään myös muun muassa paikallisesta elinkeinopolitiikasta, kuten työllisyydestä, kotouttamisesta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta ja pääosin myös asuntopolitiikasta – eli asioista, jotka vaikuttavat konkreettisesti arkemme sujuvuuteen ja esimerkiksi innovaatioiden syntymiseen ja investointien saamiseen. 

Päätöksenteko kunnissa 

Kuntien toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko. 

Kunnan ylin päättävä elin on asukkaidensa valitsema valtuusto, jonka jäsenet valitaan kuntavaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto vastaa kunnan taloudesta sekä toiminnasta ja valitsee myös kunnanjohtajan. 

Valtuusto valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätökset ja panna ne täytäntöön. Valtuusto valitsee myös lautakunnat, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa. 

Kuntien itsehallinnosta säädetään perustuslaissa ja päätöksenteosta kuntalaissa. 

Kuntavaalit ovat päätöksentekoa arjesta, elinvoimasta ja tulevaisuudesta. Älä jää sivustaseuraajaksi – lähde ehdolle ja ole mukana rakentamassa tulevaisuuden kuntaa!